Keissit

Ei tartte auttaa

Apu-lehden Ei tartte auttaa -brändifilmi tarjoaa välähdyksiä pienen pohjoisen kansan sisukkuudesta. Still-kuvia ja Juha Hurmeen jylhää tekstiä yhdistelevä erityislaatuinen filmi luo lempeän dokumentaarisen katseen ihmisiin, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja muistuttaa, että meitä kaikkia tarttee joskus auttaa.

 

 

Ei tartte auttaa. Siinä tiivistyy suomalainen elämänfilosofia hyvässä, pahassa ja hiukan koomisessakin. Sitä nimeä kantaa myös Apu-lehden tuore brändifilmi.

Apu on suomalaiselle tuttu lehti. Suomalaiset ovat lukeneet vuodesta 1933 ilmestynyttä Apu-lehteä jo pian vuosisadan. Maan luetuimman ajankohtaisen viikkolehden lukijamäärä kasvoi vuonna 2020 entisestään.

Miten luetuimpien ykkössijalle päästään?

”Avulla on vahvat juuret. Apu-media elää myös aina ajassa ja kertoo tästä hetkestä. Uskon, että siksi brändi on niin vahva”, A-lehtien liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen toteaa.

 

 

Apu-lehti brändifilmi
Apu-lehti brändifilmi
Apu-lehti brändifilmi
Apu-lehti brändifilmi

Välähdyksiä pienen pohjoisen kansan sisukkuudesta

Ymmärtääkseen Ei tartte auttaa -filmiä, täytyy ensin ymmärtää Apua.

Apu-lehti perustettiin tukemaan silloisen laman ajan työttömiä. Ensimmäinen mainoslause kuului ”Osta Apu, anna apu työttömälle”. Työttömällä oli mahdollisuus myydä Apu-lehteä, ja hän sai kahden markan hinnasta itselleen 1,25 markkaa.

”Apu-median perintötekijät ovat meille nykyisille mediantekijöille asia, jota saamme viedä ylpeydellä eteenpäin. Luomme yhteenkuuluvuutta ja uskoa tulevaisuuteen”, Anna Ruohonen taustoittaa.

Ei tartte auttaa -brändifilmi kertoo samoista asioista; pienen pohjoisen kansan vaiheista arktisista saalistajista hyvinvointivaltioksi.

”Filmi kertoo myös siitä, millä pieni kansakunta pärjää jatkossakin. Auttamisella, uudistumisella, ja muutoksen ja erilaisuuden hyväksynnällä. Haluamme lisätä vuoropuhelua, katsoa eteenpäin ja luoda uskoa toimintaan yhteisen hyvän puolesta”, Anna lisää.

 

"Emme kuvittaneet Juha Hurmeen tarinaa, vaan toimme tekstiin arkisten tilanteiden kautta modernimman tason."

 

 

Apu-lehti brändifilmi


Toteava ja dokumentaarinen katse ihmisiin

Ennen kun Keksi astui kuvioon, SEK:in kehittämä konsepti kirkastui A-lehtien neukkarissa nykyiseen muotoonsa.

”Tilasimme spoken word -henkisen puheen Finlandia-palkitulta kirjailijalta ja dramaturgilta Juha Hurmeelta. Kuvien ja filmin tuotantoon valitsimme Keksin”, Anna Ruohonen kertoo.

”Halusimme aitoa, dokumentaarista kuvaa, jonka ilme on lähellä kuvajournalismia. Still-kuvat ja kuvajournalistinen työ ovat vahva linkki Apu-mediaan. Siihen, mitä media itsessään on. Luotin siihen, että Keksin tiimi tunnistaa kuvien viestit ja sävyt ja osaa luoda dokumentaarisen, lempeän katseen ihmisiin”, Anna selittää.

Olimme Keksissä otettuja, kun valikoiduimme tekemään tätä erityislaatuista brändifilmiä. Tunnustelimme aluksi työpajoissa, millaisia ajatuksia Ei tartte auttaa -lausahdus ihmisissä herätti. 

”Kokemuksissa nousi esiin suomalainen sisu-mentaliteetti. Siitä oli hyvä lähteä liikkeelle”, ohjaaja Anton Baer kertoo.

 

"Luotin siihen, että Keksin tiimi tunnistaa kuvien viestit ja sävyt ja osaa luoda dokumentaarisen, lempeän katseen ihmisiin."

 

Kuvajournalismin ja kuvatuotannon rajamailla

Kuvamaailmaan piti saada aitoa, sinnikästä suomalaisuutta. Pitkään Keksin matkassa olleella valokuvaaja Mikko Vähäniityllä on vahva kuvajournalismitausta, ja hän on myös aiemmin kuvannut materiaalia Apu-lehdelle.

”Projekti kuulosti heti mielenkiintoiselta ja omaan työskentelytapaani sopivalta”, valokuvaaja Mikko kertoo.

Otimme videon still-kuvat suunniteltuna tuotantona, mutta jätimme asettelun ja lavastuksen minimiin. Kuvaus ei ollut tyylipuhdasta kuvajournalismia, mutta ei myöskään perinteinen kuvatuotanto. Kuvaajalta se vaati silmää kokonaisuuksille ja kykyä ajatella luovasti lennossa.

”Piti ottaa huomioon, että teimme laajaa kokonaisuutta. Kuvien piti toimia lopputuloksessa yhdessä, erilaisista aiheista ja olosuhteista huolimatta”, kuvaaja Mikko toteaa.

”Teemat, mallit ja kuvauspaikat oli sovittu etukäteen, mutta kuvauksissa jäi silti paljon tilaa toimia tilanteen mukaan. Osa aiheista oli tarkasti suunniteltu, ja pitäydyimme suunnitelmassa. Osassa taas ei juuri ollut käsikirjoitusta, vaan annoimme tilanteen viedä”, Mikko kertoo.


 

Apu-lehti brändifilmi


Kuvat toivat tarinaan voimakkaan rinnakkaisen tason

Meille oli Keksissä tärkeää, ettei videosta tulisi itsestäänselvyyksien kokoelma. Oivallinen esimerkki on kohta, jossa lapsi katsoo tuimasti kameraan ja polkee vinhasti leikkikentällä. Samalla tekstissä puhutaan muinaisista arktisista saalistajista.

”Emme lähteneet kuvittamaan suoraan Juha Hurmeen tarinaa, vaan toimme tekstiin arkisten tilanteiden kautta modernimman tason”, ohjaaja Anton Baer sanoo.

”Etsin erillisistä materiaaleista yhteensopivia assosiaatioita, ja sillä tavoin filmi vähitellen rakentui. Rytmi oli tärkeä tekijä, ja siksi meillä oli myös erikseen leikkaaja. Tämä oli mielenkiintoinen projekti, joka poikkesi tavanomaisesta ohjaajan työstä”, Anton summaa.

A-lehdissä huomattiin Keksin osaajien kyky hypätä perinteikkään brändin ytimeen.

”Oli hienoa nähdä, miten Keksin nuorten tekijöiden tiimi kohtasi Apu-brändin ja Juha Hurmeen tekstin. Filmissä on juuri se viesti, jonka halusimme sanoa. Näinä aikoina tarvitsemme yhteenkuuluvuutta, toisten auttamista ja katsetta eteenpäin”, Anna Ruohonen toteaa.


 

Apu-lehti brändifilmi
Yhteydenottopyyntö

Keissin tiimi

Asiakasvastaava

Natalia Baer

Tuottaja

Kata Niemi

Ohjaaja

Anton Baer

Leikkaaja

Lyydia Mäkipää

Äänisuunnittelija

Emil Sana

Assistentti

Julia Paajanen