Iloa, valoa ja hyvää mieltä!

Kaisa:
Tämä vuosi on ollut monenlainen, erityisen täyteläinen ja lämmin. Se on opettanut paljon ja kirkastanut Keksi-jengin vahvuuksia. Töissä on saatu erityisen paljon aikaan ja tehty monta juttua, joista voi olla valtavan ylpeä. Erityisesti on oltu ja tehty yhdessä. Meidän jengi, työporukka, tiimi, Keksi-perhe on lähentynyt ja tiivistynyt entisestään. Kaiken upean ja näkyvän työn lisäksi vuoden aikana on kannustettu, lohdutettu, taputeltu selälle, lilluttu paljussa ja juhlittu 10-vuotissynttäreitä. Olemme lanseeranneet bilenapin, jota on saatu virtuaalipainella vähän väliä, koska aiheita vaan on riittänyt.

Lotta:
Kun olin pieni, minusta parasta joulussa oli lahjojen saaminen. Välillä koitin – parhaani mukaan hyvää käytöstä pinnistäen – vastata kysyttäessä, että tunnelma on tärkein. Nykyään ylivoimaisesti ja täysin vilpittömästi parasta joulussa ja elämässä yleensäkin on tunnelma. Toiseksi parasta on ne lahjat, mutta saamisen sijaan antaminen.

Keksin kuluneessa työvuodessa parasta on ollut se, että olemme onnistuneet antamaan asiakkaillemme hyödyllisiä, osuvia, käyttökelpoisia ja saajilleen sopivia visuaalisia hyödykkeitä. Joukkoon mahtuu esimerkiksi kuvatuotantoja merellä, maalla, pinnan alla, ilmassa ja tunturissa, Suomi-kuvausturnee keskellä kauneinta kesää, satoja mahtavia tavismalleja, kymmeniä huolella tehtyjä kuvakonsepteja, animaatioita ja datavisualisointeja. Kiitos kaunis siis asiakkaillemme. Tunnelma teidän kanssanne on ollut tosi kiva.  
 

Natalia:
Joulu on minulle aina se aika, jolloin kaikki hassut otukset löytävät tiensä yhteiseen pöytään. Paikkaa meidän majatalossa ei määritä ydinperhe, vaan ehkä ennemminkin avoin yhteisö, jossa jokainen saa olla sellainen kuin haluaa. On henkisiä, biologisia ja sattumien kautta yhteiseen pöytään hakeutuneita isovanhempia, isiä, siskoja, veljiä, äitejä, lapsia, tätejä ja setiä, tai jotain siltä väliltä. Ihaninta joulussa on juuri yhteisöllisyys: se miten jokainen tuo tarinan, tarjottavan tai pelkän olemisen muodossa jotain, mitä ilman olisimme vähemmän rikkaita. Sitä samaa on meidän arki Keksissä! Yhteisö, johon jokainen on tervetullut juuri sellaisena kun on. Tällaisessa ilmapiirissä kasvaa asiat, jotka minulle ovat ihanimpia lahjoja elämässä. Paras lahja tänä vuonna on ollut jälleennäkemiset ja lämpimät rutistukset meidän 10-v bileissä. Mieletön bonus-lahja oli myös muistutus yhteisömme huikeasta aikaansaannoksesta. Suurelle yleisölle tuntematon Sanna Marin nousi pääministeriksi ja minä sain lukea Naisjohtajat esiin! -kampanjamme sivulta hänen viisaita sanojaan. Nämä ovat lahjoja, jotka kumpuavat yhteisöllisyydestä, tulevat mieluisina ihanina yllätyksinä, joiden vuoksi voi olla todella ylpeä meidän Keksi-perheestä. Tämän pöydän ääreen on monenlaiset persoonat aina olleet tervetulleita niin asiakkaiden kuin tekijöiden muodossa.

 

Kata:
Kulunut vuosi on tuonut paljon uutta tullessaan: omalta kohdaltani lisämausteen on tuonut se, että olen työskennellyt paljon etänä Itävallasta käsin Suomessa tehtyjen tuotantojen lisäksi. Ilman tiivistä, joustavaa ja luotettavaa työyhteisöä tämä etätyöskentely ei olisi ollut mahdollista. Olen ylpeä siitä, että me kehitämme toimintatapojamme ja olemme kiinnostuneet uudesta. Etätyöskentely on kasvava työmuoto tänä päivänä, ja voin tyytyväisenä sanoa, että Keksi ratsastaa sillä saralla aallon harjalla :).
 

Karo:
Minun ensimmäinen vuoteni Keksin tuottajana on koostunut kohtaamisista.
Aamuisin Keksissä näen ihan parhaat työkaverini välillä hullusti nauraen, välillä itkien. Välillä halaten tai halauksia vastaanottaen. Työpalavereissa kohtaamme välillä kiivaasti keskustellen ja välillä suuresti suunnitellen. Asiakaskäynneillä ja työpajoissa kohtaamme monenlaisia ihmisiä eri organisaatioista yhdessä ideoiden. Kuvatuotantopäivinä kohtaan tärkeät tiimin jäsenet kuvaajan, meikkaajan, puvustajan, assarin sekä tavismallit. Parasta on päästä seuraamaan mahtavien tavismallien kohtaamisia keskenään ja heidän uskomatonta heittäytymistä kameran edessä. Olen tavattoman onnekas ja kiitollinen näistä kohtaamisista ihan joka päivä. Jokainen kohtaaminen on erityinen – ihan kuin graavilohen suola.

 

Jesse:
Minulle tämä on ollut todellinen Keksi-vuosi. Aikaisempi epäsäännöllinen freelance-elämä Keksin keikkoineen muuttui kertaheitolla ma-pe-9-5 -työksi. Missä tahansa muualla olisin varmaan tullut hulluksi, mutta Keksissä tämä kääntyikin yllättäen niin päin, että tuntuu siltä, että se olikin se aikaisempi elämäntyyli, joka oli ihan hullua! On todella vapauttavaa, että työt voi tehdä oman kodin sijasta toimistolla, ja kun työpäivä on ohi ja toimiston ovi sulkeutuu, työt jäävät sinne, eivätkä seuraa mukana kaikkialle. Kodista on tullut taas koti, paikka jossa voi rentoutua ja työt tehdään oman sängyn sijaan siellä, missä ne kuuluu tehdä, eli työpaikalla! Mutta ei sillä toimistolla paljoa tekisi, jos siellä ei olisi näin mahtava porukka töissä. Keksiläisissä on sitä jotain. Täällä tuetaan ja autetaan toinen toista. Keksissä puhalletaan yhteen hiileen. Keksi on tiimi. Ja vielä sellainen tiimi, missä on vain hyviä tyyppejä. Tänne on joka aamu kiva tulla. Erityisesti näin joulun alla, kun koko toimisto on valaistu kynttilöin, kaikkialla tuoksuu glögi ja pipareita on joka puolella. Kotiin ei tarvitse hankkia edes joulukuusta, kun täällä on niin komea. Toivotan villasukat jalassa mukavalta työpisteeltäni joulurauhaa tasapuolisesti niin digi-nomadeille, kotitoimistoissa kärvisteleville, kuin konttori-ihmisillekin!
 

Jenni:
Joulu on meidän herkkusuiden parasta aikaa. Haluan jakaa kanssasi erityisen reseptin.

Keksin kymmenvuotisjuhlan kunniaksi saimme lokakuussa Natalian kanssa työntekijöiltä leivosrasian, johon oli aseteltu huolellisesti herkulliselta tuoksuvia, rapeita ja suussasulavia keksejä. Kekseissä yhdistyi ainutlaatuisella tavalla aitous, pehmeys, lämpö, seikkailu ja särmä.

Kauniisti kaunolla ruutupaperille kirjoitettu resepti kuului näin:

Keksien keksit
4 dl jauhoja
200 g voita
1,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 tl soodaa
1 tl piparimaustetta
2 rkl luomuappelsiinin kuorta raastettuna
1 maustemitta kuivaa chilirouhetta hienonnettuna
100 g hienointa itävaltalaista suklaata

Makoisaa joulua!

 

Julia:
Yksi mieleenpainuvimmista ja opettavaisimmista projekteista tänä vuonna on ehdottomasti ollut amerikkalaisen ulkoiluvaatebrändin viikon kuvausreissu Lappiin. Olin todella innoissani, että olemme osallisena näin suuressa kansainvälisessä tuotannossa ja että pääsemme Lappiin! Alkukevät oli kiireistä aikaa Keksissä. Se sisälsi paljon reissun suunnittelua lyhyessä ajassa: kuvauspaikkojen bookkaamista, rekvisiitan hankkimista, cateringin miettimistä, majoitusten varaamista, pakujen ja kuvauskaluston vuokraamista.

Kaikesta ihanasta ja innostavasta huolimatta huomasin jossain vaiheessa olevani uupunut ja väsynyt. En ollut osannut pitää omista rajoista ja jaksamisesta hyvää huolta, enkä kommunikoida huonovointisuuttani töissä. Ajattelin, että kyllä tämä tästä, positiivisuuden kautta tsemppaamalla paremmaksi muuttuu. Ei se ihan niin mennyt.

Matka kasvatti meitä monella tapaa, sekä Keksinä että yksilöinä. Opimme paljon toisiltamme ja toisistamme. Ihanasta tuottajastamme Karoliinasta tehtiin meidän lähiesimies, jotta työntekijöiden tarpeita ja jaksamista tuetaan paremmin. Paras uudistus tänä vuonna, jos minulta kysytään <3. Olen itse oppinut (ja opettelen edelleen) priorisoimaan ajankäyttöäni paremmin ja kertomaan ajoissa, jos työkuormani tuntuu liian suurelta.

Olipa kulunut vuotesi millainen tahansa, jouluna on hyvä aika levätä. Hengähtää, ladata akkuja ja nauttia niistä asioista, jotka tuovat iloa ja energiaa sinulle :).
 

Kuvat otti Mikael Ahlfors Keksin perinteisiltä perhepipareilta.