Flow-tila tunturissa

Juhannuksena 2019 Rukatunturin rauhaa huokuvalla huipulla järjestettiin ensimmäistä kertaa kolmipäiväinen teknofestivaali, Solstice Festival. Keksin Pietari Purovaara toimi festivaalin kuvaustiimin toisena puolikkaana. 

”Heti tapahtuman alussa huomasin, ettei Solsticen sijainti tunturissa ollut sattuma: kansallismaiseman maaginen, keskittymään kehottava rauha ja yksinkertaisuus yhdistettynä teknomusiikin transsilliseen meditatiivisuuteen ja musiikilliseen minimalismiin lienee yksi aikamme ja kulttuurialamme suurista oivalluksista. 

Sää vaihteli rakennusviikon auringonpaisteesta festariviikonlopun kylmään sateeseen ja tuuleen matalalla roikkuvine sadepilvineen. Onneksemme saimme myös hetkellisesti nauttia kansallismaisemasta koko komeudessaan – ilta-auringossa sinitaivaan alla. Keskikesän ympärivuorokautinen valo sai vuorokaudenajat sekoittumaan toisiinsa ja muutti festivaalin pieneksi rinnakkaistodellisuudeksi.

Kun kaikki edellä mainittu yhdistyi poikkeuksellisen levänneeseen mieleeni, koin luovan flow-tilan, johon en aikaisemmin ollut päässyt. Ensimmäisenä festaripäivänä ja -yönä kuvasimme kollegani Samu Hintsan kanssa tavanomaisia tapahtumakuvia ammattimaisesti ja toimivasti, tosin ilman tiettyä taiteellista vapautta ja vaaran tuntua. 

Festivaalin taiteellisen johtajan Joni Lindroosin sanoista viisastuneina aloimme seuraavana päivänä molemmat tahoillamme kehittää entistä valokuvataiteellisempaa lähestymistapaa kuvaamiseemme. Itse päädyin tuplavalotuskuviin, jotka loin jo ennen jälkikäsittelyvaihetta. Valotin kuvat EOS 5D mk IV -kamerassani päällekkäin varioiden kuvaustiloja ja valotusaikoja. Kamerarungon melko yksinkertaisen ja automatisoidun päällekkäisvalotuksen ansiosta kuviin syntyi miellyttävää digitaalista sattumanvaraisuutta ja ainutkertaisuutta. Tämä taas korosti onnistuneesti festivaalikokemuksen, sään ja ihmiselämän kauniita sattumanvaraisuuksia, ja kuvista tuli uniikkeja ja upeita – nimenomaan tuon sattumanvaraisuuden ansiosta.

Esteettisesti ja väriopillisesti kuvat ovat pilkulleen omaa, 2020-luvulle nojaavaa ilmaisuani. En juuri tee kompromisseja editoimisen tai visuaalisen lopputuloksen suhteen, enkä onneksi tehnyt niin nytkään. Kuvista tuli heleitä, pastellisia ja rauhallisen voimakkaita."

”Olen aiemminkin kuvannut monivalotuskuvia, mutta ne ovat olleet kuvauskohdetta lukuunottamatta lähes mustia. Tämä käyttämäni minimalismini on taipunut jokseenkin helposti myös tapahtuma- ja keikkakuviin. Vaikka Solsticen kuvat olivat monella tavalla paluu vanhaan ja tuttuun tekniikkaan, olivat lähestymistapa, estetiikka ja miljöö minulle uusia.”