Miten hyödyntää datavisualisointia?

Graafista suunnittelua opiskellut Juuso Koponen oivalsi opintojensa aikana, että tiedon visualisointi tarjoaa hänelle mahdollisuuden yhdistää kiinnostuksensa sekä dataan että visuaaliseen viestintään.

”Datavisualisoinnin pointti on esittää tieto muodossa, joka on helppo ymmärtää ja joka synnyttää uusia oivalluksia ja näkökulmia. Mielestäni tieto on usein kiinnostavaa itsessään – etenkin silloin, kun se käsittelee yhteiskuntaa. Maailma toimii paremmin, kun ihmiset ymmärtävät tietoa ja päätöksenteko perustuu tietoon eikä pelkästään mielipiteisiin.”

”Esimerkkinä haastavasta visualisoinnista voisin mainita Keksin Naisjohtajat esiin! -kampanjaan tehdyn sanapilven. Sen aineistona oli suuri massa suomenkielistä tekstiä, jonka kääntäminen visualisoitavaksi soveltuvaan muotoon vaati itselleni uuden analyysimenetelmän haltuunottoa. Olen kuitenkin lopputulokseen tyytyväinen.”

Mistä datavisualisoinnissa on kyse?

1. Numerot ja rakenteet esille

Tyypillisesti datavisualisointi perustuu numerotietoon, mutta myös sijaintitiedot, ajalliset suhteet, hierarkkiset rakenteet (kuten organisaation rakenne) ja kategoriat soveltuvat visualisoitavaksi. Täysin laadullisen tiedon visualisoiminen on vaikeampaa. Sen kuvallisessa esittämisessä mennään helposti kuvittamisen puolelle.

2. Kaikki lähtee datasta

Jos haluaa teettää datavisualisoinnin, olennaista on luonnollisesti tieto. Lisäksi on hyvä olla käsitys siitä, mikä aineistossa voisi olla tärkeää. Sparraan mielelläni asiakkaita aineiston kiinnostavien piirteiden etsimisessä, mutta on eduksi, jos alussa on edes karkea idea siitä, mitä tiedosta haluaa löytää.

3. Uusia piirteitä isoista aineistoista

Datavisualisointien avulla voi havainnollistaa monia aiheita. Hyvä datavisualisointi paljastaa isosta aineistosta säännönmukaisuuksia ja niiden poikkeuksia, joita ei pelkästään aineistoa silmäilemällä tai tilastollisin menetelmin analysoidenkaan välttämättä huomaa.

4. Inspiraation etsimiseen

Itse haen inspiraatiota työhöni usein mediasta. Hyvä matalan kynnyksen tapa tutustua datavisualisointeihin on seurata kansainvälisiä sanomalehtiä kuten New York Timesia tai Washington Postia, joiden visualisoinnit ovat omaa luokkaansa. Jos aihe kiinnostaa, kannattaa tutustua myös Tieto näkyväksi -kirjaan, jonka kirjoitimme Jonatan Hildénin ja Tapio Vapaasalon kanssa.

Enemmän vinkkejä ja tietoa datavisualisointien toteutuksesta saat Juusolta Keksin teema-aamiaisella 26.4. Lisätietoja ja ilmoittautuminen täällä.